Tule mukaan
Kokoomusnuoriin!

Vantaan kaupunki uutisoi eilen kieltävänsä burkat ja niqabit peruskoulujen oppilailta. Kokoomusnuorten mukaan päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta keskustelua ei tule rajata vain kouluihin. Jos kasvoja peittävän vaatetuksen katsotaan olevan ristiriidassa tasa-arvon ja turvallisuuden kanssa koulussa, tulisi sen koskea muitakin julkisia tiloja.

Kokoomusnuoret on linjannut jo liittokokouksessaan 2024, että otetaan käyttöön burkakielto turvallisuuden ja naisten oikeuksien edistämiseksi. Kirjaus löytyy voimassa olevasta tavoiteohjelmasta.

Kokoomusnuoret näkee, että suomalainen yhteiskunta perustuu avoimuuteen ja tasa-arvoon. Ihmiset kuuluu kohdata kasvokkain. Kasvoja peittävä vaatetus on ristiriidassa näiden arvojen kanssa.

”Väite siitä, että burkia ja niqabeita ei ole Suomessa ei pidä paikkansa. Vaikka niitä on vielä vähän, on tärkeää antaa heti signaali, ettei tasa-arvoinen ja liberaali yhteiskunta hyväksy ääriuskonnollista käytäntöä, jossa naiset tehdään näkymättömiksi”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Kasvoja peittävän vaatetuksen käyttö julkisessa tilassa herättää myös turvallisuuskysymyksiä. Viranomaisten on voitava tunnistaa ihmiset nopeasti esimerkiksi rikostilanteissa, häiriötilanteissa ja pelastustehtävissä. Kun kasvot peitetään kokonaan, henkilön tunnistaminen vaikeutuu merkittävästi.

Useat Euroopan maat, kuten Ranska, Belgia ja Tanska, ovat ottaneet käyttöön burkakiellon julkisilla paikoilla. Kokoomusnuorten mukaan Suomen ei tule jäädä tässä kehityksessä jälkeen.

”Kasvojen peittämisessä kyse on syvälle juurtuneesta naisia esineellistävästä kulttuurista, ei vapaasta tahdosta. Naisia alistavat uskonnolliset kulttuurit eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaisella naisella tulee olla oikeus elää ilman painetta peittää kasvonsa”, sanoo Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen Mari Pinomäki.

Kokoomusnuoret painottaa, että vaikka uskonnonvapaus ja ilmaisunvapaus ovat tärkeitä, burkat ja niqabit ovat suomalaisten perusarvojen kanssa liian räikeässä ristiriidassa. On hyvä korostaa, että naisilta kasvojen peittäminen on ääri-islamia, ei normaali islamin harjoittamisen muoto.

Kansainvälisen naistenpäivän alla keskustelu naisten oikeuksista ei saa jäädä juhlapuheiden, kukkakimppujen ja symbolisten eleiden tasolle. Monin paikoin maailmaa naiset elävät edelleen järjestelmällisen sorron ja rajoitettujen vapauksien alla. Iranin viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat tästä karulla tavalla.

Kokoomusnuoret katsoo, että Iranin islamistisen teokratian horjuttaminen voi avata mahdollisuuden parantaa naisten asemaa sekä Iranissa että laajemmin alueella. Lue koko kannanotto tämän julkaisun kuvista tai verkkosivuiltamme (linkki biossa).

Kokoomusnuoret vaatii, että Itämeren turvallisuuden vahvistamiseksi Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan. Vanhoihin sopimuksiin pohjautuva järjestely on syntynyt erilaisessa maailmassa, jolloin oletuksena oli, että kaikki osapuolet kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia.

Ajatushautomo Atlantic Council nostaa tuoreessa analyysissään (12.2.) esiin että Ahvenanmaan strategisesti merkittävä sijainti ja demilitarisoitu asema tekevät siitä houkuttelevan kohteen Venäjän mahdolliselle hyökkäykselle.

“Suomella ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Venäjän toiminta Ukrainassa on osoittanut, että strategisia heikkouksia hyödynnetään järjestelmällisesti. Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa merkittävästi sekä Suomen, mutta myös Naton varautumista Itämerellä. Sen purkaminen mahdollistaisi alueen sitomisen selkeästi osaksi Suomen ja Naton puolustusta”, toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Myös Ruotsi on reagoinut turvallisuusympäristön muutoksiin. Gotlantiin palautettiin vuonna 2018 uusi joukko-osasto, turvaamaan Itämeren puolustusta. Ahvenanmaan maantieteellinen asema Pohjanlahden suulla – Helsingin, Tukholman ja Tallinnan lähettyvillä – on vähintään yhtä kriittinen kuin Gotlannin.

Lisäksi Kokoomusnuoret esittää, että asevelvollisuus ulotetaan koskemaan myös ahvenanmaalaisia. On vaikeaa perustella, miksi yksi erityisryhmä Suomen kansalaisista on vapautettu asevelvollisuudesta. Asevelvollisuus on koskenut Jehovan todistajiakin vuodesta 2019 lähtien.

“On selvää, ettei kotimaakunta voi enää vuonna 2026 määrittää, onko henkilö asevelvollinen vai ei. Asevelvollisuuden ulottaminen ahvenanmaalaisiin olisi tasa-arvoteko”, Kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston puheenjohtaja Jaakko Linnakangas lisää.

Tervetuloa osallistumaan Kokoomusnuorten alkukevään tapahtumille! 🌸 Tapahtumia järjestetään laajasti ympäri Suomea, ja ajantasaisen tapahtumakalenterimme löydät aina nettisivuiltamme.

Ilmoittautuminen Kokoomusnuorten Winter Gameseille on auki vielä 11.3. asti tai kunnes liput on loppuunmyyty. Winter Gamesin lipuista on tällä hetkellä myyty jo noin 90 %, joten mukaan kannattaa ilmoittautua heti‼️ Linkki kide.app-ilmoittautumiseen löytyy biostamme.

Kokoomusnuoret tukee ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan vaatimusta Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämisestä. Kokoomusvetoisen hallituksen aikana ei ole varaa menettää yhtäkään saimaannorppaa – perintömme tuleville sukupolville ei saa olla norpaton Saimaa.

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen laji, joita arvioiden mukaan elää noin 500 yksilöä. Norppakantamme kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista lumettomista talvista sekä verkkokalastuksen aikana kalaverkkoihin hukkumisesta. Pitkäjänteinen työ saimaannorpan pelastamiseksi on auttanut kasvattamaan norppakantaa, mikä osoittaa suojelutyön tuloksellisuuden. Valitettavasti jokainen menehtynyt saimaannorppa edistää sukupuuttoa Saimaalla, sillä tällä hetkellä vain noin joka viides saimaannorppakuutti saavuttaa lisääntymisiän.

2000-luvulla saimaannorppien lukumäärä on saatu kasvuun ja kalastusrajoituksilla on ollut merkittävä rooli kannan toipumisessa. Verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle olisi juuri sellainen toimi yhdessä esitetyn kalastusrajoitusalueen kasvattamisen lisäksi. Ministeri Essayah onkin itse todennut, että kannattaisi tehdä sellaisia suojelutoimenpiteitä, jotka ovat niitä tutkitusti tehokkaita. Miksi sitten ministeriön toimet ovat ristiriidassa tämän kanssa?

Norppien verkkokuolemien painottuessa heinäkuulle on selvää, että ministeri Multalan ehdottamia toimia tulee katsoa päätöksenteossa. Kokoomusnuoret muistuttaa ministeri Essayahia, että vain elossa oleva saimaannorppa pesii, lisääntyy ja turvaa lajin olemassaolon. Essayahin sanat norppien pesinnän turvaamisesta ovat näin ollen mitättömiä mikäli norppakantaa ei saada konkreettisin teoin pidettyä hyvinvoivana.

Yle ilmoitti 24.2., ettei se aio velvoittaa Uuden Musiikin Kilpailun voittajaa edustamaan Suomea Euroviisuissa. Tämän vuoden kilpailijoista ainakin Etta on ilmoittanut pohtivansa Euroviisuihin osallistumista mahdollisen voiton jälkeen. Kokoomusnuoret ihmettelee ohjelman tarkoitusta, jos sen voittajan ei tarvitse tehdä juuri sitä, mihin koko kilpailu on luotu.

UMK:n spektaakkeli on kunnianhimoinen ja se rakennetaan huolella. Kalliita musiikkivideoita, satoja tuottajia, mainostilaa näkyvimmiltä paikoilta, areena täynnä yleisöä ja prime time -livelähetys. Samaan aikaan itse kilpailun tarkoitus eli Suomen edustajan valitseminen Euroviisuihin jätetään kuitenkin toissijaiseksi toteamalla, että ei kauheasti väliä, jos voittaja haluaa sittenkin boikotoida Euroviisuja.

Kokoomusnuorten mielestä täysin julkisin varoin rahoitettu toimija Yle ei voi suhtautua Euroviisuihin osallistumiseen välinpitämättömästi. Jos Yle on päättänyt, että Suomi osallistuu Euroviisuihin, olisi johdonmukaista, että heti ensimmäisenä varmistettaisiin, että kilpailuun osallistuvat ovat sitoutuneet edustamaan Suomea.

Jos voittajaa ei velvoiteta lähtemään Euroviisuihin, muuttuu kilpailu käytännössä levy-yhtiöiden promootiokoneeksi veronmaksajien kustannuksella. Ylen tehtävä ei ole toimia musiikkialan riskirahoittajana. Kalliin show’n oikeutus on aina ollut Suomen edustaminen kansainvälisessä kilpailussa.

Kokoomusnuoret kiittää Antti Paalasta, Chachia, Kikiä ja Sinikka Montea selkeistä kannanotoistaan (IL 25.2.) Euroviisuihin osallistumisen puolesta. Kokoomusnuoret toivottaa myötätuulta heidän kisamenestykselleen sekä kannustavat heidän kannattamiseen, että Suomella olisi selkeä edustaja ilman draamaa. Yleltä Kokoomusnuoret luonnollisesti odottaisi enemmän, sillä vastuunpakoilu ei ole hyvää johtamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi suunnitelmansa peruskoulun muutoksille otsikolla “Peruskoulu 2045: Elämää varten – Visio suomalaiselle peruskoululle” . Siinä maalaillaan kunnianhimoista kuvaa koulusta, joka kasvattaa nuorista muutosvoimaa rakentamaan ekologisesti kestävää ja planetaarisesti vastuullista tulevaisuutta. Kokoomusnuoret kyseenalaistaa raportin pohjan, sillä maailmaa on sangen vaikea muuttaa, jos perustaidotkaan eivät ole suomalaisilla hallussa.

Tavoitteet peruskoululle ovat kyllä yleviä, mutta samaan aikaan PISA-tulokset viestivät karusta todellisuudesta: lukutaito jatkaa heikentymistään ja jo lähes neljännes oppilaista on matematiikassa erittäin heikolla tasolla. Kokoomusnuoret ihmettelee, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on näin kaukana koulujen realiteeteista.

“Tässä suunnitelmassa on ikäviä kaikuja sellaisesta ajattelusta, jossa radikalismi ajaa ohi terveen maltillisuuden. Lähtökohtana tulisi olla, että demokraattisessa yhteiskunnassa ensin sopeudutaan, ja sitten esitetään omat ajatukset sen kehittämiseksi. Tavoite, jossa erikseen halutaan, että lapset eivät pyri sopeutumaan ympärillä olevaan yhteiskuntaan, vaan haluavat heti muuttaa sitä, on nurinkurinen”, huomauttaa Tupamäki.

Kokoomusnuoret toivoo peruskoulun uudistamisen visioon maanläheisempää näkökulmaa: pureudutaan siihen, miksi osaamistaso on jatkuvassa laskussa. Luodaan strategia siihen, kuinka lapset saadaan innostumaan koulusta ja miten lapset oppivat mahdollisimman vaivattomasti. Sen sijaan, että sysätään lisää vastuuta kouluille ja paineita oppilaille trendikkäillä visioilla, keskiössä pitäisi olla miten saadaan kaikki kunnialla peruskoulusta läpi.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan Kokoomusnuorten verkkosivuilta, linkki myös biosta löytyvässä Linktreessä! 📲

Hyvä kunto ei ole militarismia vaan varautumista 📣

Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan Puolustusvoimien kannustus lapsille ja nuorille liikkua ei ole osoitus suomalaisen yhteiskunnan militarisoitumisesta, vaan vastuullista viranomaistoimintaa yksilön ja yhteiskunnan parhaaksi. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee merkittävästi iän myötä, mikä heijastuu esimerkiksi varusmiespalveluksen aikaiseen fyysiseen kuntoon.

Yle julkaisi 20.2. tutkija Noora Kotilaisen kommentin, jossa Puolustusvoimien kiinnostus lasten ja nuorten liikuntaan nähtiin militarismin kasvuna. Siinä viitataan puolustusministeri Häkkäsen kommentteihin MTV:n Uutisekstran (16.1.) haastattelussa. Häkkänen toi esiin puolustushallinnon kasvaneen roolin lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä kouluissa ja totesi liikunta-aktiivisuuden vahvistavan myös maanpuolustuskykyä.

Kokoomusnuoret ei jaa Kotilaisen näkemystä. Liikunnan lisääminen nuorella iällä on keskeistä mm. fyysisen terveyden, kasvun ja kehityksen, mielenterveyden, sosiaalisten taitojen, unenlaadun ja terveellisten elämäntapojen kannalta. On selvää, että hyvä fyysinen kunto tukee myös maanpuolustuskykyä, mutta sen edistäminen ei ole militarismia.

Kokoomusnuoret korostaa, että liikunta ehkäisee sairauksia, vahvistaa työ- ja toimintakykyä sekä vähentää pitkällä aikavälillä terveydenhuollon kustannuksia. On perusteltua, että myös puolustushallinto on ryhtynyt toimiin yhdessä koulujen kanssa katkaistakseen huonon kehityssuunnan. Faktoista muistuttaminen ei ole militarismia etenkin, kun Puolustusvoimat on Suomen suurimpia fyysisen kunnon kehittäjiä ja sillä on pitkä kokemus suomalaisten kuntotasosta.

”Häkkänen on puheissaan oikeassa: lasten ja nuorten liikunnan lisääminen vahvistaisi myös maanpuolustuskykyä. Liikunnan edistäminen vaikuttaa kuitenkin positiivisesti yhteiskuntaan kokonaisuudessaan riippumatta mikä taho siihen kannustaa. On hyvä, että puolustushallinto avasi keskustelun liikunnan vähäisyydestä etenkin Puolustusvoimien kantaessa pitkää perintöä fyysisen kunnon edistämistyössä. Puolustusministerin kommenttien näkeminen ja liikkumaan kehottaminen yksiselitteisesti militarismina on kapeakatseinen tulkinta”, kertoo Kokko.

Tervetuloa Kokoomusnuorten Winter Gameseille Ähtäriin 21.–22.3.2026!

Tänä vuonna tapahtuman teemana on sijoittaminen! Viikonlopun aikana on myös luvassa vino pino hauskoja aktiviteetteja, saunomista sekä yhteistä tekemistä. 💙

Puhujina viikonloppuna saamme kuulla varapuhemies Paula Risikkoa, kansanedustaja ja yrittäjä Noora Fagerströmiä sekä Emma Viitalaa Pörssisäätiöstä.

Tapahtuma on avoin kaikille kokoomusnuorille taikka Kokoomusnuorten toiminnasta kiinnostuneille 15–30-vuotiaille. Olitpa sitten jo pitkään Kokoomusnuorissa toiminut konkari taikka vasta liittymistä harkitseva, olet juuri oikea henkilö osallistumaan Winter Gameseille.

Tapahtuma alkaa lauantaina 21.3. klo 10.00 ja päättyy sunnuntaina 22.3. klo 13.00.

Tapahtuman ilmoittautuminen sulkeutuu 11.3.2026 klo 23.55.

Ilmoittautuminen tapahtuu Kide.appin kautta osoitteessa: bit.ly/wg2026 (linkki myös biossa). Lippua hankkiessasi ole tarkkana, että valitset oikean majoitustarpeen.

Lisätiedot:
Antti Järvensivu, antti.jarvensivu@kokoomusnuoret.fi, 0440 348 510

Kaikki töihin sosiaali­tukien saamiseksi 📣

Valtiovarainministeri Riikka Purra on tänään 16.2. esittänyt, että maahanmuuttajilta tulisi edellyttää palkatonta työtä sosiaalitukien vastineeksi. Hän onkin nostanut oleellisen kysymyksen työttömien aktivoimisesta, mutta esitys silti vaikuttaa enemmän poliittiselta keppihevoselta kuin aidolta uudistukselta.

Kokoomusnuoret kyseenalaistaa, miksi Purra ehdottaa palkattomien töiden koskevan ainoastaan maahanmuuttajia. Jos tavoitteena on lisätä työttömien vastuunkantoa, eikö sama periaate koskisi myös kantaväestöä? Vastikkeellinen sosiaaliturva tulisi olla lähtökohta kaikille työkykyisille.

Työtä ei pidä nähdä rangaistuksena, vaan mahdollisuutena osallistua, kantaa vastuuta ja olla täysipainoinen osa yhteiskuntaa. Vastikkeellisuuden kasvattaminen on perusteltua erityisesti osallisuuden näkökulmasta.

“Suomalainen sosiaaliturva on aikoinaan rakennettu erilaiseen maailmaan. Silloin pitkäaikaistyöttömyys ja maahanmuutto eivät olleet nykyisen kaltaisia ja yhtä laajoja ilmiöitä. Passiivinen etuuksien jakaminen kadottaa suuren osan työkykyisistä toimettomiksi, vaikka tekemätöntä pientä työtä riittää esimerkiksi kunnissa ja laitoksissa”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

On totta, että maahanmuuttajat käyttävät keskimäärin suhteessa enemmän sosiaaliturvan etuuksia kuin kantaväestö; esimerkiksi Kelan etuustilastojen mukaan maahanmuuttajien osuus asumistukien saajista on kaksinkertainen. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mittasuhteet mielessä, 64 prosenttia sosiaalitukien saajista on kantasuomalaisia.

Suuremmat sosiaaliturvan uudistukset saadaankin aikaiseksi vain tarkastelemalla kokonaisuutta. Kokoomusnuoret on pettyneitä esimerkiksi eduskuntapuolueiden sosiaaliturvakomitean kyvyttömyyteen uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Puolueet sumplivat kuusi vuotta sosiaali­tukien mullistamista, mutta loppu­tulos on lähellä nollaa (HS 6.2.) yhteisen vision puuttumisen takia.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan Kokoomusnuorten verkkosivuilta, linkki myös biosta löytyvässä Linktreessä! 📲

Kokoomusnuoret toivottaa kaikille erittäin hyvää ystävänpäivää! 💙

Kokoomusnuorissa on syntynyt tuhansia uusia ystävyyksiä ja ehkä seuraava niistä on juuri sinun.

Meillä vaikutetaan, verkostoidutaan, opitaan uutta ja pidetään tietenkin myös hauskaa. Löydät julkaisusta 10 syytä liittyä mukaan. Mikä niistä puhuttelee sinua eniten?

Liity jäseneksi tai vinkkaa kaverille 👉 kokoomusnuoret.fi/liity (linkki myös biossa)

Huom: Helmikuussa liittyneille uusille jäsenille myös tarjolla liittymislahjana Nuori Ben Zyskowicz -kirja nimikkohenkilön nimikirjoituksella!